tiistai 27. tammikuuta 2009

Koskaan ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän...


Kiitos rakas Zeena.
23.10.1998 - 16.1.2009

"Tehdään vielä se viimeinen retki,
yhdessä kuljetaan,
kiivetään kalliolle,
mennään kentälle juoksemaan."


Zeenahan oli pari kuukautta yskinyt satunnaisesti, ja epäilin, että sillä on kasvain tai useampia keuhkoissa. Muutamina viimeisinä päivinä yskiminen alkoi rajusti lisääntyä, kunnes viimeistä edellisenä yönä yskänpuuskia tuli toistuvasti läpi yön. Ulkona Zeena riekkui niinkuin aina, mikä teki päätöksen tekemisen vielä paljon vaikeammaksi.

Enpä muista, että eläinlääkärille soittaminen olisi koskaan ollut niin vaikeaa, saati perjantaina sinne lähteminen. Eläinlääkärissä epäilykseni vahvistui, ja Zeena nukutettiin. Ikävä on suunnaton.

3 kommenttia:

Satu&Samu kirjoitti...

Voi ei! Itku pääsi kun viestin luin.. Parhaat lähtevät liian aikaisin! Voimia ja jaksamista teille kaikille. Viehän Zeena terveisiä rakkaalle Mindylle!

marjamatilda kirjoitti...

Myötä surren! Marja-mamma ja Kyttä-poika

Laura kirjoitti...

Jos niin käy, että minusta tulee hauras ja heikko
ja kivut häiritsevät untani,
niin sinun on tehtävä mitä on tehtävä
sillä viimeistä matkaa ei kukaan ole estävä.

Sinä tulet surulliseksi - minä ymmärrän.
Älä anna surusi estää sinua,
sillä tänä päivänä, enemmän kuin koskaan ennen,
rakkautesi ja ystävyytesi punnitaan.

Meillä on ollut niin monta hyvää vuotta.
Tulevaa ei kannata surra.
Et haluaisi minun kärsivän,
kun aika koittaa, anna minun mennä.

Vie minut sinne missä he auttavat minua,
mutta, pysy luonani loppuun.
Ja pidä minua lujasti ja puhu minulle,
kunnes silmäni ovat sulkeutuneet.

Tiedän, että aikanaan, sinäkin huomaat,
se on ystävyyttä, jota minulle osoitat.
Vaikka häntäni on viimeisen kerran heilahtanut,
niin kivulta ja kärsimykseltä olen säästynyt.

Älä sure sitä että sen täytyy olla sinä,
jonka täytyy tehdä päätös.
Olemme olleet niin läheisiä - me kaksi näinä vuosina,
älä anna turhaan sydämesi itkeä.

Niin kuin sanottu on parhaimmat lähtee aina ensin. Zeenan muistoa kunnioittaen. Laura