...ja lisää treeniä

Treeni-into on näköjään nyt huipussaan, kun parhaina päivinä tulee reenailtua Jasson kanssa pariinkin otteeseen. Noh, työt kyllä pitävät huolen, että välipäiviäkin tulee riittävästi.

Tänään aamupäivän töiden jälkeen treffattiin Hennan kanssa reippaina kaupungilla. Tehtiin kisamaiset treenit, jossa ensin Lina ja Jasso rivipaikallamakuussa kolme minuuttia. Unohdin ilmeisesti kertoa Jassolle, että ollaan tekemässä töitä, koska kakara ei mennyt vasta kuin toisella käskyllä maahan. Höh. Molemmat kyllä pysyivät hienosti ja rauhallisesti paikoillaan.

Jasso sai ensin suorittaa muut alotokon liikkeet Hennan toimiessa liikkurina. Jälleen unohtui kertoa koiralle, että sen kuuluisi tehdäkin jotain, joten hihnaseuraamisessa oli ihan nukuksissa, eikä kontaktista ollut juuri tietoakaan. En tosin puuttunut siihen mitenkään, koska halusin tehdä koko suorituksen kisamaisesti ilman välipalkkoja tai korjauksia. Ei ehkä mikään järkiratkaisu...

Vapaana seuraamisessa Jasso selvästi heräsi, ja teki oikein upean seuraamisen. Liikkeestä maahanmenossa on edelleen ongelmana, että jää helposti seisomaan, minkä teki nytkin. Toisella vasta maahan. Oma äänenkäyttö vaihtelee ihan liikaa, ja käskyjä tulee annettua milloin milläkin painotuksella. Äh.

Luoksetulossa eteenistuminen oli vino. Muuten ihan ok. Liikkeestä seisominen hieno. Hyppyähän meillä ei mukana ollutkaan, mutta arvelisin noilla suorituksilla voivamme saada ykköstuloksen kasaan. Jassollehan on paikka varattuna marraskuulle tokokisoihin. ;-)

Linan suoritusten jälkeen treenasin Jasson kanssa vielä maahanmenoja, jolloin huomasin tuon äänenkäyttöni vaikutuksen. Oikealla painotuksella menee nopeasti maahan, ja erilaisella jää seisomaan. Tässä pitäisi olla tarkkana. Myös luoksetuloa harjoittelin pari kertaa lyhyeltä matkalta, ja niissä saatiin suorat eteenistumiset. Treenipaikan ohi sattui kulkemaan tervu-uros ulkoiluttajansa kanssa, ja he pysähtyivät katselemaan harkkojamme. Tervupoika piti kovasti elämää koirillemme, mutta Lina ja Jasso käyttäytyivät hienosti. Lopulta jätin Jasson paikallamakuuseen parinkymmenen metrin päähän, ja kävin tervehtimässä tervua ja vaihtamassa pari sanaa narun pään kanssa. Hienosti Jasso pysyi paikoillaan, vaikka jutellessa ehti vierähtää tovi jos toinenkin.

Illalla päivän loput työt tehtyäni lähdin vielä Jasson kanssa kentälle. Tavoitteena on nyt opettaa pojalle nouto kuntoon, joten kapulaa tuli viskottua urakalla. Hienostihan tuo toi, ja ekan kerran jälkeen jopa suoraan minulle. Ihan ensimmäisellä heitolla kävi vetämässä riemukierrokset talon ympäri kapula suussaan. Niin Jassoa...

Pihalta löytyi myös rapainen ja virttynyt pehmokoira, jota Jasso ulkoiluttaa aina pihalla ollessaan, ja tuon lelukoiran avustuksella saatiin noutoon vielä lisää intoa. Kapula sai Jasson silmissä ihan uusia ulottuvuuksia, kun sen tuomisesta alkoi saada palkaksi pehmokoiran paiskomista.

Vaan ei niin hyvää treeniä, ettei jokin sytyttäisi tämän kouluttajan pään päälle tampiolamppua... Treeni-innossaan kun oli pakko kokeilla kakaran kanssa heti noutojen jälkeen eteenmenoa. Sitähän ei olla koskaan edes kokeiltu, niin mikäs sen parempi aika kuin heti vauhtinoutotreenin päälle. Jasso istumaan, ja lelun vienti kentän toiseen päähän. Lähetys, ja koira sinkoaa lelun luo -etsimään noutokapulaa!

Piti ihan testata toisella yrittämällä, että valitseeko tuo ihan vakavissaan lelusta ja kapulasta sen jälkimmäisen. Eli molemmat vierekkäin kentän päätyyn, sitten lähetys, ja niin punainen hollantilainen lentää hakemaan -kapulaa. Jätin eteenmenoharjoitukset tällä kertaa siihen. Palaamme niihin ehkä seuraavassa elämässä... No ei vaan.

Tällaiseen aktiivipäivään kuuluu toki myös vähän agilitya, kun eihän sitä tiedä, kuinka pitkä aika on seuraaviin treeneihin. Eli siinä kentällä ollessa otettiin myös muutama putkeen, hypyille ja renkaalle lähetys, pari puomin kontaktia ja parit pujottelut. Jasson mielestä agility on superkivaa. Tai no, tuntuu että tuon ipanan mielestä kaikki on sellaista. :-)